På en gudstjänst får man ofta en gudstjänstordning i handen. Den är som ett programblad och hjälper besökarna att förstå vad som kommer att ske under gudstjänsten.
Vörå församling, där Maxmo, Oravais och Vörå kyrkor ingår, har haft olika gudstjänstordning under många år. Men i januari har den fått en ny, mer färgglad utformning.
– Att förnya gudstjänstordningen har varit en process som hållit på i många år egentligen, men i höstas började arbetet på riktigt. Jag kontaktade konstnären David Still för att höra om han var intresserad av att utforma förstasidan, säger kaplan Samuel Erikson i Vörå församling.
Konstnären tackade ja och i januari delades den nya gudstjänstordningen ut till besökarna för första gången.
– Vi har gjort tre versioner som vi delar ut beroende på vilken tid vi befinner oss i under kyrkoåret. Innehållet är givetvis viktigast i gudstjänstordningen, men jag tycker att framsidan också är en del av innehållet.
De tre ordningarna symboliserar olika tider och händelser i Bibeln.
Den violetta versionen används under advent och fastan. Färgen symboliserar solnedgången, och vågorna för tankarna till Maxmos vatten.
Den röda används under kyrkoårets festliga tidpunkter, som påsk och pingst. Eldarna på bilden symboliserar när Jesus tolv lärjungar blev uppfyllda av den heliga Anden, men eldarna är också en symbol för Kimo bruk.
Den gröna används under kyrkoårets vardag. På bilden syns vete som sås, gror och skördas. Det är en symbol för livet, men också för Vörås åkrar.
I den finska versionen av gudstjänstordningen flyter alla tre versioner samman och bildar en helhet i vitt.
Psalmer som församlingen sjunger under gudstjänsten står på psalmtavlorna i kyrkan. I ordningen står det när man ska sjunga en psalm.
– Genom variationer i musiken får vi fram vilket tid i kyrkoåret det är, säger Erikson.
De nya gudstjänstordningarna kommer inte att gå ur tiden i första taget. Eriksons personliga motto som kaplan är att allt församlingen gör ska hålla i minst hundra år.
Uusi jumalanpalveluskaava heijastelee Vöyrin kolmea kirkkoa
Vöyrin seurakunta on ottanut käyttöön uuden jumalanpalveluskaavan, joka on laadittu yhteistyössä taiteilijan kanssa.
Jumalanpalveluksessa saa usein käteen jumalanpalveluskaavan. Se on ikään kuin ohjelmalehtinen, joka auttaa kävijöitä ymmärtämään, mitä jumalanpalveluksen aikana tapahtuu.
Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kirkoista koostuvalla Vöyrin seurakunnalla on ollut erilaisia jumalanpalveluskaavoja vuosien mittaan. Nyt tammikuussa kaava on kuitenkin saanut uuden, värikkäämmän ulkoasun.
– Jumalanpalveluskaavan uudistaminen on ollut itse asiassa monivuotinen prosessi, mutta varsinaiset työt alkoivat viime syksynä. Otin yhteyttä taiteilija David Stilliin kuullakseni, olisiko hän kiinnostunut kansilehden muotoilusta, sanoo Samuel Erikson Vöyrin seurakunnasta.
Taitelija vastasi myöntävästi, ja seurakuntalaiset saivat käteensä uuden jumalanpalveluskaavan ensimmäistä kertaa tammikuussa.
– Olemme tehneet kolme versiota, joita jaamme kävijöille riippuen siitä, mitä kirkkovuoden aikaa elämme. Jumalanpalveluskaavassa tärkeintä on tietysti sisältö, mutta mielestäni myös kansilehti on osa sisältöä.
Jumalanpalveluskaavan versiot symbolisoivat Raamatun eri aikoja ja tapahtumia.
Violettia versiota käytetään adventin ja paaston aikaan. Väri symbolisoi auringonlaskua ja aallot vievät ajatukset Maksamaan vesistöihin.
Punaista väriä käytetään kirkkovuoden juhlapäivinä, kuten pääsiäisenä ja helluntaina. Kuvat tulesta symbolisoivat hetkeä, kun Pyhä Henki valtasi Jeesuksen kaksitoista opetuslasta. Toisaalta tuli symbolisoi myös Kimon ruukkia.
Vihreää väriä käytetään kirkkovuoden arkipäivinä. Kuvassa vehnää kylvetään, vehnä itää ja vehnäsatoa korjataan. Se symbolisoi sekä elämää että Vöyrin peltoja.
Jumalanpalveluskaavan suomenkielisessä versiossa kaikki kolme versiota on sulautettu yhteen luoden valkoisen kokonaisuuden.
Seurakunnan jumalanpalveluksissa laulamat virret merkitään kirkon virsitauluille. Jumalanpalveluskaavassa lukee, koska virsi lauletaan.
– Musiikin vaihteluilla tuodaan esiin, mitä kirkkovuoden aikaa eletään, Erikson sanoo.
Uusi jumalanpalveluskaava ei jää unholaan ihan ensi kädessä. Eriksonin henkilökohtainen motto kappalaisena on, että kaiken, mitä seurakunta tekee, on kestettävä vähintään sata vuotta.
Artikeln har publicerats i Kommunbladet. Kommunbladet är en tidning som delas ut till alla hushåll i Vörå kommun och som utges av HSS Media.